Kaulahuivi, lehtiä ja piirustuspaperi
Hello! Syksy on jo pitkällä, minkä oletkin varmasti jo huomannut. Minun mielestäni syksy on paras vuodenaika ja se johtuu ainakin siitä, että ulkona on niin kaunista silloin. Kuvittele nyt kauniita puita, joiden lehdet ovat punaisia, keltaisia ja oranssejakin. Noh, asiaan. Tässä tekstissä saat siis lukea syksystä. Toivottavasti pidät 🧡
Kuva: Pixabay |
Kauniit syksyn värit piirtyvät paperille, kun luonnostelen värikästä vaahteraa. Vaahteran lehdet ovat yksi lempiasoistani syksyssä ja siksi haluan ikuistaa ne tähän mahdollisimman aidosti.
Istun lähipuiston penkillä ja vähän väliä vilkaisen syksyistä vaahteraa, jotta piirustuksesta tulee aito. Tiedän, että onnistun siinä, sillä olen taitava piirtäjä. Olen silti epävarma, sillä epäilen että piirustuksen teema ei välttämättä välity muille. Vaahteran osaan kyllä piirtää, mutta en mitenkään voi osata loihtia lämmintä kaulahuivia, jollaista rakastan ja joka on nytkin kaualassani. Tai tietysti voisin piirtää sen. Voisin piirtää vaikka ihmisen jahtaamaan kaulahuivia, joka on tuulessa lentänyt pois tai yksinkertaisesti ihmisen istumassa penkillä kaulahuivi kaulassa. Siitä ei kuitenkaan voisi nähdä lämpöä – sitä, kuinka pehmeä villa tuntuu ihanalta hyytävässä syysillassa. Myös syksyn tuoksu ja kylmä viima on mahdotonta ikuistaa paperille.
Rakastan piirtämistä ja rakastan syksyä, mutta inhoan sitä, kun en voi niitä täydellisesti toisiinsa yhdistää.
Kahmaisen maasta kaksin käsin lehtiä ja heitän ne ilmaan. Ihmiset varmasti katsovat, mutta en välitä. Nauran vain ääneen ja heitän lisää oransseja, punaisia ja keltaisia lehtiä päälleni. Pyörin ympyrää ja nauran lisää. Hymyilen, sillä rakastan syksyä ja erityisesti syksyssä rakastan ruskaa. Kaadun maahan nauraen ja teen enkelin märkään maahan. Kierin lehtien seassa ja mietin, miksi en ottanut ulkohousuja. Se ajatus jää onneksi nopeasti taka-alalle, sillä kyllä ne housut voi kotona vaihtaa. Otan maasta käsiini paljon lisää lehtiä. Heitän lehdet ilmaan ja maatessani katson lehtisadetta – kuinka kauniilta lehdet näyttävätkään.
Ihailen taitoasi kirjoittaa tämmöisiä tekstejä. Olin eka, saanko keksin?
VastaaPoistaVau! Pidin tästä kovasti. Tunnelma oli hyvä tai oikeestaan aivan mahtava. 👍😊😃
VastaaPoistaHups, nimi unohtui. 🤦🏼♀️ Tuossa äsken kommentoi siis Vikkeri (jolla on myös tarinablogi: tarinamaailma.blogaaja.fi)
PoistaOumaigaad Lini oikeesti 🧡💛 Sä olet hyvin, hyvin taitava kirjoittaja, ja tämä teksti todellakin todistaa sen <3 Onnistuit tuomaan tunnelman todella vahvasti ja elävästi tähän tekstiin - älä edes epäile, etteikö se olisi välittynyt ruudun toiselle puolelle. Yksi parhaista kirjoittamistasi tarinoista, jotka olen lukenut, siis oikeasti 🍁
VastaaPoistaMilloin uusi postaus??
VastaaPoistaPliis älä tee tota, koska tollaiset kommentit on oikeesti aika ahdistavia & se ei varmasti nopeuta Linnun julkaisemista että sitä painostetaan, ihan kaikella rakkaudella :)
PoistaHerranen aika. Ihana. Tunnelmaa, iloa, omalaatuinen näkökulma, kaikkea. Mä en voi sanoa muuta kuin LOISTAVAA, ehdottomasti sun parhaimpia tekstejä.
VastaaPoistaIhana! 🧡 Minä olen sitä mieltä että tämä ei kuulu parhaimpiesi joukkoon, mutta onhan tässä iloinen ja syksyinen tunnelma. 🍁 Tarinan nimi kuulosti ensin vähän oudolta, mutta kyllä se tähän sopii!
VastaaPoista