Yhden päivän leikin prinsessaa #3

Heipss <3 Tänään saatte kolmannen osan jatkotarinaa Yhden päivän leikin prinsessaa. Neljäs osa on vielä tulossa :D Mutta kuitenkin, kun mä luen tätä niin mä alan vähitellen tajuamaan, että en osaa kirjoittaa huippukohtia tarinoille :D Tämäkin on tasaisen tylsää luettavaa… Noh, mä alan parantamaan sitä osiota, mutta tässä on tämä nyt tällaisena 🩵

Kuva: Pixabay

Minty,

mä taidan rakastaa sua

ihan oikeesti

Sitten se laskeutui polvilleen

ja kaivoi jostain taskustaan

sellasen rasian

pinkin totta kai

Avasi sen

ja sieltä paljastu

kauniskaunis kiiltävä sormus

Mun sydän hakkas

tuhatta ja sataa

Tuutko prinsessakseni?

Ja suostuinhan mä

riemusta kiljahdellen

voi että

prinssin vaimo

ÄÄÄÄÄÄ

Pitää muistaa hengittää. 

Mä olin aivan 

umpirakastunut siihen tyyppiin

enkä tajunnut hetkeksikään

että tämä oli totta

Nipistin ja heitin vettä päälleni

jos mä sit unesta heräisin

Vaan en 

joka sekunti mun sormessa 

oli upee hopee sormus 

tosi koristeelline

Mä muutin sinne linnaan 

sain oman huoneen 

(tai no mähän sitä kutsuisin huoneistoks)

siellä kaikki kimalsi

ja mä olin siel

ihan tavallinen tytsy

prinsessaksi puettuna

Prinsessa. 

Ehkä tuleva kuningatar

tänne Coroaan

Ekat päivät mä vaan tuijottelin

ja yritin tottua

linnan rytmiin

Joka aamu mä söin

croisantteja tuplahillolla

ja vaihdoin päälleni

sellaisen mekon joka oli hienompi

kuin yksikään mun omista mekoista

ja silti 

se oli vaan arkimekko

Mulla oli prinsessasänky 

ja meikkauspöytä

Sit oli peili

jota ympäröi kaunihit hopeiset 

timantit

Ihan aidot siis

ei mitää halpismuovia

Ja joka päivä

mä ja prinssi tanssittiin

tanssisalissa rakkauden huumassa

Naurettiin paljon

elettiin onnellisina

Kaaduttiin maahan onnellisina

ja suudeltiin

Joka ilta

uudestaan

~

Yhtenä päivänä

kuningatar ilmoitti

Linnaan tulisi vieraita

ja oho

Mä saisin olla näkyvillä

uutena prinsessana

mut pitäis sit käyttäytyä

ja mä lupasin

olisinhan mä nätisti

ihan niinku aina

Mut enhän mä mistään mitään tajunnu

ajattelin vaan

että nyt musta vihdoin tulisi

virallisesti Coroan prinsessa

Koko hovi valmisteli

tärkeetä tapaamista

Mäkin sovitin

ainakin pariisataa mekkoo

mut sopivaa ei vaa löytyny

mun mielestä siis kaikki

oli upeita

Mut ne palvelijat 

tai mitkä lie puvustajat

sanoi että ei

tämä ei korosta silmiäsi

tämä taas ei sovi ihosi luonnolliseen sävyyn

voi ei tämähän saa sinut näyttämään pikkutytöltä

Noh mun silmät varmaan sokaistu

pinkistä ja sinisestä ja glitteristä ja ja ja…

Onneks me lopulta löydettiin

ees jotenki istuva mekko

Se ei ollut mun mielestä kaunein

mut upee tietysti

Siinä oli mintun vihreetä

pinkki olis ollu parempi

Minty-mekoksi mä sen nimesin

mun mukaani

Ja vähitellen

tajusin

Kun katselin niitä paljetteja

että olihan tämä nyt kaunein mekko

koko Coroassa

~

Pian pian pian

koitti se odotettu päivä

Kun ovikello soi

ja sieltä saapui 

se naapurivaltakunnan kuningasperhe

Piti näyttää edustavalta

ja mä hymyilin asiallista hymyäni parhaan mukaan

hiplasin hopeakorujani hermostuneena

ajatukset risteili

Kun kuulin korkokenkien kopseen

pitkin linnan käytävää

Ja jos vain voi

niin tunsin

sellaisen kuninkaallisen arvokkuuden

Se toinen kuningatar

oli aika äänekäs

kyseli kaikkee ja katteli ympärilleen

Ihan ku se olis 

ettiny jotain

Koko vierailun ajan

olin vain hiljaa

varoin paljastamasta mitään

Välillä nyökkäsin kohteliaasti

mutta siinä se sitten olikin

mun sisällä alkoi paisumaan jotain

tosi isoo

Sellanen iso möykky

Hymyilin

vaikka sisälläni oli paljon muuta

tämä mekko tuntui olevan

aivan liikaa

ahdistus hiipi kohti

              Mutta 

en saanut näyttää minkään olevan vialla

sisälläni oli kyynelten myrsky

ulos näkyi vain hymy

ei ehkä niin aito enää

Ja tällä kertaa edes jälkkärijätski

ei saanut mussa iloa aikaan

Päivä päivältä

ja viikko viikolta

Mä nukuin siellä prinsessasängyssä

puin joka aamu mekon päälle

Ripustin korut kaulaan

Mutta

vähitellen mä aloin tajuaan

et eihän tää elämä oo todellakaan

mitään pelkkää pilvenhattaraa

Ja voi kuinka osaisin edes laskea

kuinka monena iltana

Mä olen istunut ikkunalaudalla ja 

ajatellut

kuinka paljon antaisin yhdestä päivästä

normaalia elämää

1

2

7… 

Kokonainen viikko jo takana mut

sääsovellus sanoisi:

- tuntuu kuin 20 vuotta

Ehkä mun vaan pitäisi

puhua mun prinssille

mut 

En tosiaankaan tiiä

et ymmärtäiskö se.