Yhden päivän leikin prinsessaa #1

 Moiksuu <3 Tänään pitkästä aikaa jatkotarina. Tämä tosin on säeteksti, mutta kuitenkin jatkan tätä, eli se lasketaan jatkotarinaksi, piste. Tähän tarinaan sain inspiraatiota Wattpadista kirjasta nimeltä Pilvet ylösalaisin – inspiraatiota. Rakastuin tähän otsikkoon heti, joten olihan siitä pakko alkaa kirjoittamaan.

Tämä ensimmäinen osa on vähän lyhyt, mutta ei anneta sen haitata :)

Kuva: Pixabay

Kolmas ensimmäistä

vuonna kaks nolla nolla yks

mä synnyin tähän maailmaan

Siitä kului viikkoja,

kuukausia,

vuosia

Ja sit päästiin nykyhetkeen

Asuin pienenä vissiin Pariisissa

mutta sitten me muutettiin

juuri tänne Coroaan

Juuri tänne,

missä kuninkaat asustaa

tänne missä kruunut kimaltaa

timskut hehkuu 

ja viirit liehuu

Ja eihän meidän perhe mikään kuninkaallinen ollut

ihan tavallisia vaan

Ostettiin leipää

ja imuroitiin ite

Eikä lähelläkään

 mitään kuninkaallista elämää

Kerran sattui käymään niin

että mä tapasin prinssin

kun olin pellolla katselemassa kukkasia

sellasia pinkkejä kuningatarkukkia,

mut anyways siitä

Prinssikin oli siellä ja huh

sekin oli ehkä tullut kukkii katteleen

tai sit vaan arjesta pakeneen

 ja mä huomasin

et sehän onkin ihan komee

 plus veikee

Mä saatoin nähdä perhosia

mun vatsan sisällä

Vaikka se olikin kiellettyä

sinisiivet, nokkoset ja keltaset sitrukset

lepatteli

mun sisällä

Ja mun aivot

oli ihan humalassa

rakkauden humalassa. 

Mä rakastuin korviani myöten tähän prinssiin

ääää

Ne hiukset ne posket ne sormet

ja musta tuntu et mä halkeen

Ja niin mä halkesinkin

sillon kun kuningas ja kuningatar

lähetti postissa kirjeen

Siinä oli postimerkki

hieno punainen,

huokui arvoa

Ja postimerkissä oli

Coroan vaakuna

Se kirje

oli itse kuninkaalta

hän halusi kutsua mun perheen

juhliinsa      

!!!!

Shokki tilanne. 

Sit me mentiin sinne juhliin totta kai

mulla oli sellanen kaunis pinkki mekko

Se oli tehty

juuri niistä pinkeistä kimaltelevista kukista

joku väsännyt kankaanpalaset

ja tehnyt mulle tällaisen 

unelmien prinsessamekon. 

Ne juhlat

oli upeet

Enkä mä vieläkään sisäistä sitä,

että se prinssi katsoi muhun päin

ja hymyili

MULLE. 

Ehkä mä sanattomasti viestin että

Smile bitch. 

Mut toivottavasti en

toivottavasti se oli aitoa hymyä

Tais se olla

viikon päästä nimittäin

meidän postilaatikkoon tipahti kirje

ja siinä oli taas se sama punainen postimerkki

kuninkaalta

Mä tunnistin sen heti