Hiljaisuutta kiitos

 Heii rakas 💕 Mä selasin mun blogin luonnoksia ja löysin tekstin otsikolla EN JULKAISE – Hiljaisuutta kiitos. Mä luin tämän ja olen sitä mieltä, että ei tämä mikään paras ole. Ideasta mä tosin tykkään. Mä päätin julkaista tämän ja ajattelin jossain kohtaa kirjoittaa uudestaan :D (tämä on kirjoitettu 22.12.2022)

Kuva: Pixabay

Maailma on liian äänekäs. Kaikki henkilöautot, rekat ja ihan vain ihmiset pitävät liian kovaa ääntä. Kukaan ei osaa arvostaa aitoutta. Luonto ei pidä ääntä – tai no pitää se pientä, mutta se ääni rauhoittaa. Miksei joskus päivällä voisi pitää pientä hetkeä, jolloin rauhoittuu ja on vaikka vain ihan hiljaa. Silloin saisi rauhassa kuunnella luonnon ja kaiken muunkin – paitsi ihmisen – puhetta. 

Öisin on paljon rauhallisempaa. Ihmiset nukkuvat ja koko kaupunki on hiljaa. Kaduilla on pimeää – vain katuvalot valaisevat niitä. Kaikki autot ovat parkissa, eikä ihmisiä näy – ainakaan montaa. Jossakin saattaa joku umpirakastunut pari kävellä kotiin ja erotessaan suudella hiljaisuudessa. Sellaisessa kauniissa yössä olisi ihana elää aina. Silloin ei tarvitsisi stressata maailman puolesta. Saisi vain elää hetkessä. 

Haluan luopua tästä kuormituksesta ja ahdistuksesta, jota tämä nykymaailma aiheuttaa. Enää ei saa rauhassa katsella lintuja, vaan ne lentävät pois heti auton hurahdettua ohi. Kyllähän metsään pääsisi, mutta aina vain suurempi osa metsistä ja puista kaadetaan. Se ahdistaa. En halua, että ihminen tuhoaa koko kauniin maailman. 

Ne äänet ovat oikeasti hyvä merkki tästä. Silloin kuin kuuluu liikaa kaikkea epäaitoa ääntä, voi tuntea kuinka väärässä kaikki ihmiset ovat. Ei ole oikein tuhota kaikkea. Mitä järkeä siinä on? 

~