Eletään hetkessä

 Heyy rakas 🤍 Musiikki on mulle sellainen lääke, joka auttaa katoamaan maailmasta ja vähitellen palauttaa mut sinne. Musiikki opettaa myös elämään hetkessä. Kirjoittaminen on sitten sellaista, millä voi kaikki ajatukset purkaa sanoiksi. Tässä postauksessa yhdistyy molemmat. Mä nimittäin laitoin mun Spotify-soittolistan soimaan ja sieltä sitten kirjoitin. Soitin biisejä. Joistakin keksin heti jotain ja jotkut takkusivat, joten skippasin ne ihan suosiolla. Tässä postauksessa ei ole yhtään pakotettua kirjoittamista, mutta suurin osa näistä on täysin tajunnanvirralla kirjoitettu. Tekstit eivät ole selkeitä, eivätkä täydellisiä, mutta ne on suoraan sitä, mitä musiikki mulle tuo.

Tekstin otsikon perässä on kappaleen nimi ja artisti, jos haluat vaikka kuulla sen tekstin inspiraation lähteen :D

Kuva: Pixabay

Onnellinen ( Onnellinen, Robin Packalen)

Me kävellään yhdessä tihkusateessa. Vesi ei edes tunnu kylmältä ja märältä, kun oon sun kanssas. Ollaan aina oltu ystäviä, mutta tänään ollaan jotain enemmän. Meillä on vahva side, joka ei ole vain ystävyyttä. 

Sehän ei muuten sitten rikkoudu – se meidän side – edes vaikka taivas menis mustaksi ja viereinen talo syttyisi tuleen. 

Tää on kaunis päivä, vaikka taivas on harmaa ja syksy painaa päälle. On helppoa olla ja olen tuntenut sen heti aamusta asti. Silloin joku aurinko syttyi mun päälle ja musta tuli sopivasti onnellinen. Tästä tuli kaunis päivä – sun kanssas. 

Rikoit (you broke me first, Tate McRae

Sä rikoit mut. Ehkä oltiin liikaa yhdessä tai jotain muuta, mutta silloin joskus mä varmaan tein jonkun virheen. Yhtäkkiä sanoit vain, ettet halua enää olla kanssani. Halusit unohtaa.

Aloin inhoamaan sinua, sillä et kertonut syytä. Sisimmässäni silti rakastan aina. Tällaiset tilanteet eivät ole kivoja eivätkä helppoja, sillä haluan aina saada vastauksen. Joten voitko kertoa? Miksi teit niin? Sä nimittäin rikoit mut lopullisesti. 

Hän (Matkalla, Anna Puu)

Oonko sekoamassa? Istun autossa silmät ristissä. Yritän keskittyä ajamiseen, mutta sen sijaan vain ajattelen – häntä. Sitä yhtä tiettyä. En saa sitä pois. En ajatuksistani saa häntä pois. 

En edes muista mihin olin matkalla. Vai olinko mihinkään? Etsinkö vain jotakin saavuttamatonta – häntä. 

Close your eyes, I’m there (Coming home, Skylar Grey)

Hei, kulta pieni. Mä olen tulossa kotiin. Vihdoin saan nähdä sinut. Sulje silmäsi ja pian olen luonasi. Odota vain pieni hetki. Sitten kerrotaan koko maailmalle, että olen siellä – sinun luonasi. Lupaan, etten enää jätä sinua hetkeksikään. Se tulee vaatimaan paljon, mutta sinun vuoksesi teen mitä vain. Rakas, olen kohta siellä. 

Oman elämänsä sankari (Anti-Hero, Taylor Swift)

Mä oon sankari. Sun mielestäs ehkä täys paska, mutta sisimmässään sankari. Ethän sä sitä usko, mutta olen esimerkiksi lopettanut itteni viiltelyn ja unohtanut kaikista vittumaisimmat ihmiset mun elämästä. Mun huudot on vaihtunut unelmointiin ja vaikka sua ei kiinnostakaan, niin mä olen sankari. MINÄ ITSE. ET SÄ, senkin paskiainen. 

Meidän kupla (Ihmisten edessä, Jenni Vartiainen)

Kadut on täynnä ihmisiä ja mä tiedostan sen. Mutta mitä jos ei välitetä? Eihän ne meitä tunne yhtään. Me ollaan tässä maailmassa kaksin. Meillä on oma kupla. 

Tänä iltana me voidaan unohtaa muut. Ei välitetä muiden mulkkaamisesta. Ne ei oikeasti tiedä meistä mitään. Eihän ne kuulu tähän meidän tarinaan – eikä sitä niille lueta. 

Lumottu (Enchanted, Taylor Swift)

Tää paikka on lumottu. Tästä paikasta muistan ne feikatut hymyt, helvettiä huutavat silmät sekä tietysti sen yksinäisen kauniin tytön. Sen lumotun tytön, joka teki mun yöstä kimaltavan. Muistan hänen pilvimekkonsa sekä lasikenkänsä – kuin Tuhkimolla. Voi kuinka olinkaan ihmeissäni, kun näin hänet ensimmäistä kertaa. Mun oman lumotun tyttöni. 

⚠️ Sisältövaroitus (no en tiedä mitä tähän kirjoittaisin, mutta ehkä jos olet vähän nuorempi, niin en tiedä kannattaako lukea) 

Wildest dreams (Wildest Dreams, Taylor Swift)

Hän kysyi, että mennäänkö ulos. Vastasin tietysti myöntävästi ja siitä kaikki alkoi.

New York oli niin kauniisti valaistu ja muistan varmasti ikuisesti kuinka aurinko laski ja vähitellen koko kaupunki muuttui valomereksi. Mun unelmat alkoivat villiintyä – siihen syynä saattoi tosin olla pari kaljaa. Me juotiin ja suudeltiin. Käveltiin piiloon. Ja hän irrotti mun rintsikat. Hivutti käsiään mun tissien lähelle. Kosketteli ja se tuntui hyvältä. Vaikka me oltiinkin vähän kännipäissä, niin se tuntui aidolta rakkaudelta. 

Sitten me vain erkaannuttiin. Ei tavattu. Mutta voitko sä sanoa, että muistat mut? Sen yhden kauniin yön, joka täytti mun unelmat. Sen yön, jolloin menetin mun neitsyyden tollaselle hottikselle. Tuuks takas nii jatketaan? 

 Kristallilasi (Säröjä, Anniina)

Sillon meinas loppuu happi. En kestänyt enää. En syönyt ruokaa, paitsi jotain tomaatinpaloja. 

Sitten sillon yhtenä iltana mä hain keittiöveitsen ja viilsin sillä ensimmäisen viiltoni. Se sattui, mutta tuntui hyvältä. Sain rankaista itseäni vihdoin mun huonosta elämästä. 

Mä en pelkää mitään. Mä en pelkää kuolemaa, vaikka se on aika lähellä. En ole ehjä, vaan oon täynnä säröjä. Mä oon aina ollut heikko kristallilasi, joka särkyi vähän aikaa sitten kokonaan sirpaleiksi ja nyt mun keho on täynnä lasinsirpaleita. Sellaisia teräviä, jotka lähtevät vain viiltelyllä.

Tyttö hiljainen (Kipua, Mikael Gabriel)

Mä oon aina ollut se hiljainen tyttö. Mutta hiljaisilla tytöillä on yleensä sisällä paljon tunteita. Haluisin sellasen yhen söpön tyypin mun sänkyyn nukkumaan ja lämmittämään. Sellaisen tyypin joka saisi mun ujouden pois. 

Mutta mä pelkään. En tiedä mitä. Varmaan sitä, etten koskaan saa ketään. Mun elämä jäisi kylmäksi. Joten voiko joku tulla pelastaan?